Lazy Sunday.

Viiden minuutin ajomatkan päässä kotoa.

A five minute drive from our home.

Pemberton.

Torstain työpäivä muuttuikin yllättäin aamusella vapaapäiväksi, joten kuntosalin jälkeinen kiire töihin sai unohtua ja saimme ajatuksen lähteä pienelle roadtripille. Menomatkalla pysähdyimme pienellä hedelmä-/lammastilalla, jossa ei suinkaan myyty lampaan lihaa, vaan maidosta tehtyjä herkullisia juustoja. Ostimme piknikevääksi tuorejuustoa ja kesäkurpitsa-pellavansiemen keksejä.

Pemberton on pikkukaupunki noin 150km Bunburysta kaakkoon, emmekä vielä tähän päivään mennessä olleet siellä vierailleet. Itse kaupungissa nyt ei niin kauheasti ollut nähtävää, tosin kivoja puisia vanhoja taloja siellä oli ja ihana kahvilamiljöö löydettiin (Holy Smoke Cafe) - ihan tuli Suomen maalaismaisemat mieleen. Mutta se luonto. Isoja karri (eukalyptus) -puita kasvoi mutkittelevan tien varrella, harmi vaan että siinä vaiheessa ei pysähtyminen onnistunut, sillä tien pientareelle ei mahtunut ja ajelimme rekan perässä keskellä autoletkaa. Mutta ainakin matka taittui hitaasti siinä kaksivaunuisen peräsillä, niin että kuskikin ehti ihastelemaan kohti taivasta kurkottelevia jättiläisiä. Meillä ei oikein ollut ajatusta missä pysähdellä, sepä onkin hauskinta tutkiessa uusia paikkoja - silloinhan voi löytää kultakimpaleita. Pysähdyimme pienellä vesiputouksella, jossa nautiskelimme eväitä ja ihastelimme kaunista luontoa veden solinan huuhtoessa kaiken muun pois tieheen. Ostimme alle kahdella eurolla pussillisen LUOMU avokadoja tien varren itsepalvelutiskiltä, joita täällä päin näkyy aika tiheässä. Homma toimii niin, että valitset rehut ja kilistelet kolikot millon mihinkin koloseen. Ilmeisesti täällä maalla luotetaan ihmisten rehellisyyteen. Pysähdyimme ihastelemaan paria jättipuuta ihan erikseen, toisella oli kauluri ja toisella akupunktiopiikit rungossa. Tämän jälkimmäisen olisi voinut valloittaa kiipeämällä, mutta meillä meni molemmilla pupu pöksyyn - kavuta nyt 65 metrin korkeuteen, eikä ees turvaverkkoa. Tai no oli sivulla mutta ei ripojen välissä, josta hyvinkin olisi tämmöset tyttöset mahtuneet läpi livahtamaan.

We finally did a road trip to Pemberton. What a lovely karri tree forest! Scored some cheap organic avocados and enjoyed coffee at Holy Smoke Cafe in Pemberton. Did not climb up the tree (65 meters)  we both chickened out. 

Horny brook.

Viime viikonloppuna ajelimme parinkymmenen km päähän Boyanupiin maalaismarkkinoille ja Donnybrookiin (horny brookiksikin "kiimainen puro" sitä kutsutaan). Markkinoilta ei ostettu kuin pussillinen avokadoja, vihannekset ja muut hedelmät olivat pirun kalliita. Boyanupin piskuisella kylällä on kolme antiikkiliikettä ja pari sisustuspuotia ja ne siis koluttiin läpi myös. Aloitin puunkaiverrustyökalukokoelmani (kauhee sanahirviö, tuleeko nuo varmasti kaikki yhteen?) löytämällä kolme kaunista puuvartista talttaa ja V löysi vanhan kuluneen nahkalaukun viidellä eurolla. Donnybrookissa puolestaan lähinnä ihasteltiin peltoja, jotka ovat tällä hetkellä (kevät kun on) täynnä kukkivia hedelmäpuita.

Last Sunday in Boyanup and Donnybrook. Scored beautiful wood carving tools from an op shop and a bargain for a leather hand bag. The fruit tree fields in Donnybrook felt like we were walking in a bit of magic.

Picnic.

Käytiin Maijun kanssa retkellä Wellingtonin kansallispuistossa ja Ferguson Valleyssa. Talvella Ferguson Valley muistuttaa kovasti Irlantia vihreine kukkuloineen ja Wellingtonin kansallispuiston maisemat houkuttelevat piknikille tai vaeltelemaan.

A few weeks back me and Maiju packed some picnic lunch and drive up to Wellington National Park and Ferguson Valley to spend a lovely, sunny, crisp day outdoors.