torstai 28. marraskuuta 2013

Whales!














Valas suoraan takaapäin kuvattuna.





Valaat uiskentelevat tästä Australian ohi kaksi kertaa vuodessa. Alle sadan kilometrin päässä meistä etelään on niiden levähdyspaikka ja siellä voi nähdä sinivalaita ja ryhävalaita. Noin 60 eurolla pääsimme valasretkelle pienellä 12 hengen veneellä lähellä Busseltonia. Popsin inkivääripillereitä ennen lähtöä ja selvisin kunnialla isosta aallokosta aina siihen saakka, kunnes pysähdyimme ja vene alkoi ikävästi vellomaan paikallaan. Sain kuitenkin pidettyä pahan oloni sisuksissani.  Pienen veneen etuna oli se, että pääsimme lähelle valaita.Olimme onnekkaita ja löysimme yhteensä 8 ryhävalasta. Emme kuitenkaan yhtä onnekkaita kuin olivat olleet edellisellä viikolla ja nähneet 11 sinivalasta! Kokemus oli äärimmäisen hieno, näimme valaiden lennokkaita hyppyjä ja takaevän pyrskäytyksiä. Hypyt nähtiin kauempaa, sillä valaat alkoivat ujostelemaan veneen lähestyessä niitä. Lähimmillään kellottelivat kuitenkin 50 metriä veneen edessä. Kuvat eivät todellakaan ole mitään vuoden luontokuvamateriaalia, veneen keikutus olis sen verran korkealentoista ja halusin keskittyä ihastelemaan valaita muuten kuin linssin läpi. Mutta kyllähän noista jotenkin selvää saa.

We went whale watching and were lucky enough to see a total of 8 humpbacks. We had pretty rough waters, so a rocky boat equals lowsy pictures. It was an amazing experience, seeing them breaching and tail flapping and up close 50 meters away from the boat just chillaxing.

Gingerhead.







lauantai 2. marraskuuta 2013

Sunset.







Juurikin tällä paikalla, missä kuvat on otettu, asuimme ensimmäiset pari viikkoa. Ystävämme Antero (hänen suominimensä, oikeahan on Andrew) onnekas asuu siinä edelleen, joten auringonlaskuja voi terassille mennä ihailemaan vaikka joka ilta. Andrew näyttää kuvassa parhaat puolensa <3

Right this spot where the pics were taken, stands the house where we lived the first couple of weeks. Our friend Andrew showing his best side in the last pic <3

Dolphin Cruise.
















Saatiin kaksi delfiiniristeilyä yhden hinnalla, joten niinpä käväisimme cruisailemassa veneellä Mandurahissa parisen viikkoa sitten. Tasan yksi delfiini nähtiin, mutta maisemia oli mukava katsella. Kuvissa näkyy tyypillisiä aussitaloja (lue "rikkaiden omistamia"), paatti kun seilasi kanaaleissa Mandurahin keskustan tuntumassa. Hyvin erilaista arkkitehtuuria kuin täällä "maalla", Bunbury on melko tylsän näköinen siltä kantilta katseltuna, vaikka kyllä täältäkin hienoja rakennuksia löytyy. Ihan ökyjähän noista taloista suurin osa oli, eikä yhtään omaan makuun istuvaa. Tontin olisin ehkä voinut lunastaa kanaalin varrelta, ja hankkia kajakin.

Kuvissa näkyvällä pelikaanilla oli onkisiima siipeen takertuneena. Juttelimme miehen kanssa, joka pelastaa villilintuja, ja hän kertoi että olivat jo muutaman päivän yrittäneet saada kyseistä pelikaania kiinni, jotta voisivat sitä auttaa. Siima kun puristuu siiven ympärille tiukemmin ja tiukemmin, sulat kuolevat ja sitten seuraakin jo pahempia ongelmia. Olen nähnyt kuvia esim. kilpikonnasta, jonka ympärille on naru puristunut, ja kilpi on mennyt ihan kahdeksikon muotoiseksi. En käsitä miten paljon täälläkin merestä löytyy roskaa. Mm. muovipussit ovat vihoviimeisiä, kun kilpparit niitä syövät luullessaan niitä meduusoiksi ja kärsivät sitten hitaan ja kivuliaan kuoleman muovipussin jumiuduttua suolistoon. Roskaa löytyy myös muualta kuin vedestä, esimerkiksi tupakantumppeja. Tiesittekö, että sen maatuminen kestää jotain kymmenen vuotta? Sentään täällä saa roskaamisesta ihan tuntuvat sakot - jos sattuu jäämään kiinni.

We went on a dolphin cruise in Mandurah, saw one dolphin and a pelican with a fishing string stuck on his wing. Poor fellow.

perjantai 1. marraskuuta 2013

Finley.










Saanko esitellä - pikkuherra Finley ja hänen sisaruksensa Kian ja Grace. Äitikin vilahtaa kuvassa. Olen onnekas että olen saanut tutustua näin ihanaan perheeseen!

Meet little Finley and his siblings Grace and Kian. Babysitting for these guys is awesome and meeting the family and becoming friends even more so.

Another year has gone by.








Taas on vuosi vierähtänyt elämässäni. Silloin kun täytin 30, oli aurinkoinen syysilma ja kirkkain tähtitaivas mitä ikinä Suomessa olin aiemmin nähnyt. Ystäviä oli talo pullollaan ja hauskaa oli. Muistoja, muistoja... Vaan jääpähän nämäkin synttärit mieleen siinä mielessä, että enpähän ole aiemmin syntymäpäivänä saanut tuoremansikkakakkua! Ja mikäpä sitä oli lämpimässä auringonpaisteessa ulkona t-paitasillaan nauttia. Iänkin uskaltaa sanoa (vaikka monesti sen vahingossa pyöristän alaspäin), kokonaista 36. Ei haittaa yhtään varsinkin kun koko ajan kuulee olevansa 24-26 välillä ;)

I turned 36 a couple of weeks ago. First time ever I had a cake with fresh strawberries. Adding to that I got to enjoy it in the warm summer sunshine. This can only happen in June-July in Finland.