Wild life.

Taas töissä.
Löysin Nemon.
Ensimmäistä kertaa näin wombatin hereillä.
Papukaija haukkasi juomapullosta palasen, vaikka oikeeta ruokaakin ois ollu tarjolla.
Lucy oli yhtä ihana räpsyripsineen kuten aina.

At work again. 
Found Nemo. 
This was the first time I saw the wombat awake and moving. 
The birdie decided to have a taste of the water bottle.
Lucy the joey was beautiful as always.

Doing time.

Nykyisen työni hyviä puolia on se, että saan tehdä kivoja asioita asiakkaideni kanssa. Käydä seinäkiipeilemässä, kuntosalilla, melomassa, elokuvissa ja vaikkapa vankilassa! Nämä kuvat ovat Fremantlen vankilasta, läheltä Perthiä. Vankila ei tietenkään enää ole toiminnassa ja sinne pääsee erilaisille kierroksille. Mahtavinta olisi ollut mennä illalla pimeässä taskulamppujen valossa, mutta työajan puitteissa piti tyytyä normaaliin päiväkierrokseen. Opas oli hulvattoman hauska heppu ja vankila karuudessaan jopa viehättävä (miehän siis rakastan vanhoja rapistuneita seiniä, varsinkin tiiliseiniä, sementtilattioita ja raakalautaa). Jotkut elinkausivangeista olivat saaneet taiteilla selliensä seiniin ja hirttoköysi sekä raipaniskuteline olivat edelleen paikoillaan. Nälkähän sitä tietenkin tuli kierrellessä ja hampurilaisbaarissa nautiskeltiin superhyvät hampparit - kasvisvaihtoehtojakin oli useampi.

My job is so awesome - I get to do all sorts of fun stuff like going indoor climbing and kayaking and prison visits! These pics are from Fremantle prison, not an active prison anymore of course. They offer a variety of tours (like torch light tours when it gets dark), we just did a regural day time tour. The guide was just hilarious and the prison itself quite attractive in it's raw beauty with exposed prick walls, concrete floors and raw timber ceilings. After the tour we enjoyed some delicious burgers in Freo, vegetarian of course.

Project.

Minua pyydettiin ottamaan kuvia työpaikalle tulevaan kirjaan, jossa kerrotaan mitä he tekevät, millä arvoilla he toimivat ja kenen kanssa he työskentelevät. Päädyin potretteihin osasta asiakkaistamme. Ja voi että minulla ja kuvattavilla oli hauskaa! Kuvia ei ole lavastettu mitenkään, ne on otettu työpäivien ohessa. Halusin näyttää maailmalle, että me olemme kaikki kauniita, erityisiä ja arvokkaita. Ja että jokaisella on oikeus hyvään elämään. Pidän työstäni todella paljon, mutta erityisesti arvostan nykyisen työpaikkani tapaa kunnioittaa asiakkaiden itsemääräämisoikeutta sekä oikeutta harrastuksiin ja mahdollisimman itsenäiseen ja täyteen elämään. Me tukihenkilöt emme ole hoitajia, olemme ystäviä. Tässä on vain osa kuvista, joitakin on vilahtanut blogissa jo aiemmin.

I was asked to take photos for my workplaces coffeetable book, which is all about what they do and why and the values that guide their work. With the values in mind I decided to take portraits of some of our clients. I wanted to show that we are all beautiful and special and lovable. And that we all have a right to live a life as good as possible. I love my job, and I admire the way the non-profit company respects their clients, their right to make decisions, to have hobbies and try new things and most of all to life their life to the fullest. As a support workers we are not carers, we are friends to our clients. All the pictures are taken during normal work days, no settings made, nothing added, nothing taken away. Just people being beautiful people.

Winter wonderland.

Blogin puolella on ollut hiljaista, anteeksi siitä. Olen ollut superkiireinen töiden ja opiskelujen kanssa. Tällä hetkellä olen töissä päivittäin joka toista lauantaita lukuunottamatta ja kaikki vapaa-aika on kulunut PT opintojen parissa. Lisäksi valokuvaprojekti työpaikkaa varten on syönyt tunteja vuorokausista reippaasti. Ahkeruus on kuitenkin palkittu - valmistuin kuntosaliohjaajaksi ja minut valittiin kuukauden työntekijäksi peräkkäisinä päivinä. Kuntosaliohjaajan näyttöä jännitin kovasti, sillä aika oli rajallinen ja vaikka taito on hallussa, niin pelkäsin kielen menevän solmuun. Turhaa oli kaikki jännitys, sillä tilaisuus oli melkosen rento, näytön vastaanottajat vähintään yhtä rentoja ja jos vähän saan kehua, niin pesin kanssaopiskelijat sekä ajassa että taidoissa. Olin onneni kukkuloilla ja seuraavana päivänä minut huijattiin työpaikalle kuulemaan kuinka hyvin olen työni tehnyt ja mukavaahan se on sellaista tunnustusta saada. Lahjoivat isolla lahjakortilla lempiravintolaan sekä vuoden lopussa on 1:12 mahdollisuus voittaa viikon lomamatka Balille. Ei hassumpaa.

Aihetta juhlaan on siis ollut, mutta nämä kuvissa olevat juhlat kuitenkin juhlittiin jo tammikuun alussa. Koska Maijun talviset syntymäpäivät olivat keskellä kesää, ajattelimme Virven kanssa yllättää sankarin talvisella kuusimetsäkakulla. Niin lämmintä oli, että yhden kukan ehdin ottaa ennenkuin kuuset alkoivat kaatuilemaan. :)

It's been so awfully quiet here in my blog, sorry about that! I have been busy with work and studies. But the reward comes with all the hard work - I gratuated as a gym instructor and got selected as a employee of the month at work. 

This party in the pics however is Maiju's birthday in January. And because it was middle of the summer, we decided to suprise her with a snowy forest cake. It was so hot, that after the first picture the trees started to fall down. :)