lauantai 4. lokakuuta 2014
Bali - Legian.
Balin reissun kaksi viimeistä päivää vietettiin Legianissa. Suht lähellä lentokenttää ja shoppailumestoilla. Syötiin hyvää ruokaa, käväistiin surffimerkkien outlet myymälöissä ja kierrettiin pikkuputiikkeja. Mitään kovin kummallista ei enää tullut ostettua. Himoitsin paikallista käsityötä olevaa torkkupeittoa, mutta hinta oli sen verran mehukas, että se peitto jäi koristamaan myymälän seinää. Vai olisiko sittenkin pitänyt... Viimeiset illat olin kovin lihaskipujen kourissa. Kipu oli lähinnä jaloissa, ja ajattelinkin että olisi tuntien sandaaleissa kävelyn ja levottomien jalkojen tuotosta. Mutta sitten kotiinpaluupäivänä iski kauhea horkka ja kuume, jalat meinasivat pettää alta selkä-/pakarakivun vuoksi ja olo oli kurjin pitkään aikaan. Kotiin päästyä mittasin kuumeen, ja kun elohopea hivutteli 39 astetta, lähdettiin samantien lääkärireissulle. Tottahan sitä paniikissa aatteli, että nyt on joku hengenvaarallinen trooppinen kuume iskenyt. Lääkäri rauhoitteli, ettei tässä nyt hengenhätää ole ja aamulla piti palata takaisin verikokeita otattamaan, kun labra pahanen oli ehtinyt minuuttia aiemmin mennä kiinni. Siinä sitten imettiin ainakin neljä tai viisi putkea verta, tutkittiin myös ne trooppiset kuumeet. Olo oli jo hieman parempi, kunnes seuraavana päivänä (ja yönä) mikään ei kestänyt sisällä. Verikokeista ei löytynyt mitään, taisi olla jollain ihmeen kaupalla vedestä saatu Bali Belly. Tätä sairastumista lukuunottamatta reissu oli vallan mainio, vaikka ei Bali tähän astisista lomakohteistani suosikki olekaan.
The last two days in Bali we spent in Legian, near the airport and all the shopping spots. Lots of walking and good food. And terrible muscle pain on my legs by night time. On the plane I started shivering and it just got worse. By the time we got our bags at the Perth Airport I could hardly walk because of lower back pain. And when we got home I had a high fever so straight to the doctors, plenty of blood to test and then home to rest. It did not stop there, the diarrhea started after a couple of days and I can't remember the last time I've been so sick. Good news it was not any of those tropical diseases, probably just Bali belly. It wore me out for a couple of weeks, but I am back on track now.
sunnuntai 14. syyskuuta 2014
Bali - Uluwatu
Uluwatussa kävimme syömässä ravintolassa, jonne aina illalla ilmestyi pienen pieni kissa, jolla selvästi oli jotain vikaa selkärangan alaosassa / lonkissa. Sillä raukalla oli haavat molemmin puolin kylkiä lonkkien yläpuolella, että olisiko sitten joutunut koiran kynsiin. Ilmoitimme paikalliselle eläinsuojalle, ja parin päivän päästä he lähettivät eläinambulanssin pientä hakemaan. Valitettavasti kisu oli juossut karkuun, eivätkä olleet saaneet sitä kiinni. Olemme odotelleet yhteydenottoa, josko uusi yritys tuottaisi tulosta. Toivottavasti toinen pääsee turvaan pian!
After Ubud we continued our journey to the South West corner of Bali. Our driver took us to see the rice terraces first and then we drove for a couple of hours down to Uluwatu. Our accommodation was close to Padang Padang beach. It was a very quiet, laid back surf town, and we enjoyed so much not having a million tourists around us. On the second day we hired a scooter and rode to Uluwatu temple along the coast line. Lots of wild monkeys here too, although compared to the Monkey Forest, these ones were more aggressive and almost frightening. The temple itself wasn't that fancy, but the location was superb.
In Uluwatu we also met a tiny cat, who obviously had some sort of an injury on her hips / lower spine. We contacted the local animal shelter and they sent an animal ambulance to collect the cat. Unfortunately the cat had run off and they couldn't catch it. We are now waiting to hear some information and good news that the second attempt has been (or will be) successful.
lauantai 13. syyskuuta 2014
Monkey Forest Sanctuary.
Täällä päästiin vauva-apinoita ihastelemaan. Varottiin koskemasta apinoihin, tai ylipäätään menemästä liian lähelle. Meillä ei myöskään ollut ruokaa tarjolla, tosin aurinkorasvapullo meinasi miun repun sivutaskusta lähteä. Jotkut apinoista ottivat aika raivokkaasti yhteen, mutta täällä ei mitenkään pelottanut olla apinoiden lähellä. Ja ne vauvat oli niin syötävän sulosia! Pysyteltiin hiljaa pienen matkan päässä ja niinhän siinä kävi, että pari vauvaa ja teiniä kävi meihin tekemässä lähempää tuttavuutta. Tämä oli siis luonnonpuisto aivan Ubudin keskustan tuntumassa, jonne sisään pääsi parilla dollarilla. Apinoita oli ihan hirvittävän paljon.
I fell in love with the baby monkeys. We kept a bit of a distance and just waited still, and even without food a couple of juveniles and babies came to say hi. Someone had lost their sunnies and I almost lost our sun lotion. :D Just a couple of AUD to get in, such a nice place to visit.
On the streets of Ubud.
Ubudin värikästä katukuvaa. Ostin ison nahkaisen putkikassin noin 45 eurolla ja parit balihousut. Houkutuksia olisi ollut kyllä paljon muutakin, ja siis ihan laatutavaraa eikä mitään turistikrääsää.
Got a bargain - a big leather weekend bag for $65.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)