Bluff Knoll.

Bluff Knoll, huippu 1099 metrissä, Stirling Rangersin ja samalla  eteläisen Länsi-Australian korkein huippu, toiseksi korkein koko Länsi-Australiassa. Yksin Australian parhaimmista vaellusreiteistä (valittu 25 parhaan joukkoon). Paloi poroksi lokakuussa 2000 (salaman sytyttämä puskapalo). Siinäpä muutama fakta tästä mahtavasta paikasta. Ja meillä meni näin kauan tämän valloittamiseen, vaikka suunniteltu on jo kauan. Oli ehdottomasti polvikivun ja turvotuksen arvoista!

Bluff Knoll, the second highest peak in Western Australia, 1099 m above sea level. Listed as one of Australia's 25 best hikes. Burned in October 2000 caused by a lightning. A few facts about this magnificent place. And it took as so long to concur this, although we'd been planning it for ages. Definitely worth the knee pain and swelling!

Xmas day 2014.

Joulupäivänä meidät oli kutsuttu Maijun anopille lounaalle. Ravitsemusterapeutin pähkinäpihvit oli mielettömän hyviä! Yllätykseksemme siellä oli useampikin lahja meitä odottamassa, myös anopin siskolta, jota emme olleet edes aiemmin tavanneet. Tunsin olevani osa tätä perhettä, mikä tuntui erityisen hyvältä juuri näin joulun aikaan, kun oma perhe on toisella puolella maapalloa. Virve kutsuukin Travisin äitiä vara-anopiksi. Kotona illallinen venyi kovin myöhäiseksi, kun vatsat täyttyivät vara-anopin luona totaalisesti. Niinpä sulattelimme "joulukinkkua" mölkkyillen ennen illallista. Pöydän tarjoilussa oli uunijuureksia, juustoja, savustettua lohta, salaattia, porkkanalaatikkoa, perunarieskoja, taatelikakkua ja pavlovaa. Nami nami.

On Christmas Day we were invited to our friend's mom's house for lunch. What a lovely lunch it was, presents and all waiting for us too. It really felt like being a part of the extended family. After lunch we were so stuffed, we had to play a game of "mölkky" (a Finnish outdoor game where you try to score 50 points by throwing a wooden block and knocking down numbered ones) before fitting more food in our tummies. Late dinner with friends at our house was a perfect ending for the day.

Xmas eve 2014.

Jouluaattoa vietettiin aloittelemalla aamu tuoreilla riisipiirakoilla, hedelmillä ja hyvällä kahvilla. Lounaaksi perinteiselle riisipuurolle seuraan oli jo liittynyt ystävämme Henri ja Sarah. Rento päivä jatkui rannalla auringonlaskua ihastellessa ja jouluvalojen ihastelulla. Vai voisiko sanoa kauhistelulla. Löydettiin aikamoisia helmiä tänä vuonna, alimmaisessa kuvassa yksi pahimmista. Yhdestä suusta kuului autosta OU MAI GAAD, kun pimeällä kadulla mutkan takaa tuli tämä ilmestys esille. Kodimme lähistöllä oli myös kokonainen pitkä mutkikas katu, jossa jokaisella talolla oli enemmän tai vähemmän valoja ja tien varret täynnä muovisista maitopulloista tehtyjä kynttilälyhtyjä ja toinen kaista suljettu autoilta ja varattu täysin jalankulkijoiden käyttöön. Niin ja shortseihin pukeutunut joulupukki jakoi namuja. Käväistiin vielä iltapalaksi syömässä Baskin Robbinsin irtojäätelöt. Hieman erilaista jouluaaton viettoa kuin mihin kotosuomessa on tottunut, mutta hyvä näinkin. Silti sitä koti-ikävä kovin nostaa päätään näin juhlapyhien aikaan.

Karelian pasties, good coffee, gingerbread, friends, rice porridge, beach, sunset, crazy xmas light tour around the town, Baskin Robbins - that's what our Christmas eve was made of. So different to home, yet so nice. Homesickness did raise it's head quite badly though.