Minion.

Väsättiin Maikkelille minion-hoitsu kaakku. Hyvin maistui. Hieman se huusi, kun sitä leikattiin :)

We made a nurse minion cake for our friend for her bday. It screamed just little bit when being cut :)

Xmas day 2014.

Joulupäivänä meidät oli kutsuttu Maijun anopille lounaalle. Ravitsemusterapeutin pähkinäpihvit oli mielettömän hyviä! Yllätykseksemme siellä oli useampikin lahja meitä odottamassa, myös anopin siskolta, jota emme olleet edes aiemmin tavanneet. Tunsin olevani osa tätä perhettä, mikä tuntui erityisen hyvältä juuri näin joulun aikaan, kun oma perhe on toisella puolella maapalloa. Virve kutsuukin Travisin äitiä vara-anopiksi. Kotona illallinen venyi kovin myöhäiseksi, kun vatsat täyttyivät vara-anopin luona totaalisesti. Niinpä sulattelimme "joulukinkkua" mölkkyillen ennen illallista. Pöydän tarjoilussa oli uunijuureksia, juustoja, savustettua lohta, salaattia, porkkanalaatikkoa, perunarieskoja, taatelikakkua ja pavlovaa. Nami nami.

On Christmas Day we were invited to our friend's mom's house for lunch. What a lovely lunch it was, presents and all waiting for us too. It really felt like being a part of the extended family. After lunch we were so stuffed, we had to play a game of "mölkky" (a Finnish outdoor game where you try to score 50 points by throwing a wooden block and knocking down numbered ones) before fitting more food in our tummies. Late dinner with friends at our house was a perfect ending for the day.

Xmas eve 2014.

Jouluaattoa vietettiin aloittelemalla aamu tuoreilla riisipiirakoilla, hedelmillä ja hyvällä kahvilla. Lounaaksi perinteiselle riisipuurolle seuraan oli jo liittynyt ystävämme Henri ja Sarah. Rento päivä jatkui rannalla auringonlaskua ihastellessa ja jouluvalojen ihastelulla. Vai voisiko sanoa kauhistelulla. Löydettiin aikamoisia helmiä tänä vuonna, alimmaisessa kuvassa yksi pahimmista. Yhdestä suusta kuului autosta OU MAI GAAD, kun pimeällä kadulla mutkan takaa tuli tämä ilmestys esille. Kodimme lähistöllä oli myös kokonainen pitkä mutkikas katu, jossa jokaisella talolla oli enemmän tai vähemmän valoja ja tien varret täynnä muovisista maitopulloista tehtyjä kynttilälyhtyjä ja toinen kaista suljettu autoilta ja varattu täysin jalankulkijoiden käyttöön. Niin ja shortseihin pukeutunut joulupukki jakoi namuja. Käväistiin vielä iltapalaksi syömässä Baskin Robbinsin irtojäätelöt. Hieman erilaista jouluaaton viettoa kuin mihin kotosuomessa on tottunut, mutta hyvä näinkin. Silti sitä koti-ikävä kovin nostaa päätään näin juhlapyhien aikaan.

Karelian pasties, good coffee, gingerbread, friends, rice porridge, beach, sunset, crazy xmas light tour around the town, Baskin Robbins - that's what our Christmas eve was made of. So different to home, yet so nice. Homesickness did raise it's head quite badly though. 

Weekend.

Tämä viikonloppu on ollut yötyötä ja siksi päivisin melkoisen rentoa meininkiä. Eilen käväistiin testaamassa lähileipomon täysremontin läpikäynyttä uutta kahvilaa, mukaan tarttui myös ruisleipä. Eipä ollut kummosta limppua se, kovin maistui hiivalle. Leivän syönti on ollut muutenkin hyvin minimissä, eikä tuokaan makunystyröitä hivellyt riittävästi, jotta tähän muutosta tulisi. Tänään pidettiin hieman pilvisempää päivää ja loimutettiin Maijun ja Travisin kanssa lohta. Hyvvää tuli! Vielä pysyttäydyn kasvisruokavaliossa, mutta maistoin kalaa haarukallisen.

I've had overnight shifts this weekend, so the daytime hours have been pretty lazy. Our local bakery cake had a full makeover recently, so it needed to be tested. Coffee was good, the rye bread not so good. Today we made flamed salmon, and thou I still remain vegetarian, I did taste a forkful. 

Getting older.

Vanheneminen on itseasiassa aika mahtava juttu. Lapsena sitä odotti synttäreitä kuin kuuta nousevaa, ihan niiden juhlien (ja lahjojen) vuoksi. Sitten odotettiin niitä suuria virstanpylväitä kuten 15v ja 18v juhlia. Kun tuli täysi-ikäiseksi, itsellä ainakin synttäreiden juhlinta hiljeni aika lailla. 30-kymppisiä vietettiin ihanalla ystäväporukalla Suomessa ja sen jälkeen ei vuosia olekaan enää edes laskettu. Mitä enemmän päiviä kuluu, sitä enemmän arvostaa asioita joita on matkan varrella saanut. Enkä nyt tarkoita mitään maallista mammonaa ja tavaraa, vaan kokemuksia, elämyksiä ja ihmisiä. Ajattelen ehdottomasti, että lukeudun siinä mielessä onnekkaisiin ihmisiin. Eilen nautiskeltiin mieletöntä kamerakakkua sekä silmillä että makunystyröillä, V ja M olivat käyttäneet 10h kakun väkertämiseen. Moni ihana ihminen oli osallistunut lahjaan, GoPro 4 kameraan - aivan mieletöntä! Kiitos siis kaikille lahjaan osallistujille, kuvista pääsette nauttimaan, kunhan kamera toimitusvaikeuksien jälkeen on saapuva. Toivottavasti pian, sillä en malttaisi odottaa!!!

Getting older is pretty awesome. When I was younger I waited for birthdays for several reasons but after turning 18 the celebration kind of slowed down. There was a bigger celebration when I turned 30, with friends back in Finland. After that I haven't counted the years, and there was no other reason for this party yesterday than just gathering new friends together. The more days go by, the more there is appreciation of the things I've received in the past. And I am not talking about things as in physical fortune or stuff, but experiences and people in my life. I consider myself a very lucky girl. yesterday we had the pleasure to enjoy an absolutely bloody fantastic cake that V and M spent 10h in making. So many people had chipped in and got me a GoPro 4 action camera, how amazing is that! I am superexcited!!